Hammaslääkärille oikeus kirjoittaa lähete erikoishammasteknikolle (Erikoishammasteknikkoliitto ry/Lähetehanke-työryhmä)
Suun hoitoa hiertää kysymys: kuka saa hoitaa proteesipotilaita, joilla on vielä omia hampaita (Yle, Uutiset 23.9.2014)
Erikoishammasteknikon toimenkuvan laajentamista tarvitaan (Erikoishammasteknikkoliitto ry/Tuula Mohtaschemi)
Osaproteesit erikoishammasteknikolta Erikoishammasteknikkoliiton video "Näin lyhennetään hammashoidon jonoja"
- Suunterveydenhuollon kentällä ylintä hammaslääketieteellistä asiantuntijakuntaa edustavalla hammaslääkärillä tulisi olla oikeus kirjoittaa tarvittaessa potilaalle lähete irtoproteesihoitoon erikoishammasteknikolle. Kun hammaslääkäri on todennut potilaan purentaelimen, suun ja hampaiston terveeksi, hän voisi halutessaan lähettää potilaan irtoproteettiseen jatkohoitoon erikoishammasteknikolle, mikäli hän arvioisi erikoishammasteknikon pystyvän toteuttamaan irtoproteesihoidon potilasturvallisuutta vaarantamatta. (Erikoishammasteknikkoliitto ry/Lähetehanke)
- Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden yhteistyöllä ja järkevämmällä vastuunjakamisella säästettäisiin aikaa ja rahaa.
- Tietotaito hammasprotetiikasta on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot ovat valmistaneet vähintään 80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista.
- Myös osaproteesien valmistus voitaisiin siirtää erikoishammasteknikoille.
(Terveystutkimuksen karut faktat. "Eläkeläisistä lähes puolet täysin hampaattomia" s. 14-15 2/2012 Kultahammas -lehti)
Proteettinen hoito on kallista eikä ole tarkoituksenmukaista että esim. irtoproteesihoidosta joutuu maksamaan sekä hammaslääkärille että hammasteknikolle, silloin kun erikoishammasteknikko pystyisi tekemään koko hoidon.
THL:n käsityksen mukaan on ilmeistä että erikoishammasteknikkojen osaamisen laajempi hyödyntäminen olisi väestön näkökulmasta tarpeellista erityisesti kun terveydenhuollossa muutenkin pyritään lisäämään työnjakoa ja hyödyntämään eri ammattiryhmen osaamista. Voidaan ajatella, että irrotettavat levy- ja rankaproteesit kuuluisivat erikoishammasteknikoitten toimenkuvaan esimerkiksi hammaslääkärin lähetteen pohjalta.
(Lausunto. Pekka Puska, Eeva Widström / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Hammasteknikkolaki ja asetukset osaproteesien suhteen ovat säilyneet muuttumattomina jo 50 vuoden ajan!
Alkuperäinen laki vuodelta 1964:
"...itsenäisesti valmistamaan ja sovittamaan irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille."
Lähde: Laki hammasteknikon toimen harjoittamisesta. 1 §. 30 päivänä huhtikuuta 1964
(Historiikki ja matrikkeliteos, SHL 1925-1975)
Nykyisin voimassa oleva, kohta 20 vuotta vanha asetus:
"Erikoishammasteknikko saa itsenäisesti valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille."
Lähde: Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994 17 § )
Erikoishammasteknikon toimenkuvan laajentuminen saa tukea THL:ltä (Lausunto THL669/4.00.00/2011. Pekka Puska, Eeva Widström / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hammasteknikko 3/2011)
Erikoishammasteknikoiden työskentelymahdollisuudet. (Kirjallinen kysymys 106/2014 vp - Peter Östman /kd)
Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän raportti (Erikoishammasteknikkoliitto ry/ Tuula Mohtaschemi. Hammasteknikko 4/2013)
Erikoishammasteknikot suunterveydenhuollon palvelurakenteessa (Erikoishammasteknikkoliitto ry/ Tuula Mohtaschemi)
Hampaattomuusko "katoava luonnonvara" "irrotettavia hammasproteeseja suomessa käyttää yli 800 000 potilasta." (Hammasteknikko 1/2013)
Unohtuvatko hampaattomat... (Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtajan kannanotto)
Hampaattomat ovat jäämässä ilman yhteiskunnan tukea (Helsingin Sanomat, Mielipide 31.8.2012)
Vaiettu hampaattomuus Terveystutkimuksen karut faktat. "Eläkeläisistä lähes puolet täysin hampaattomia" s. 14-15 (2/2012 Kultahammas -lehti)
Osaproteesia tarvitsevan potilaan hoito. Ohje 6/2013 Valviran ohje osaproteesin valmistuksesta (erikoishammasteknikon ammatinharjoittaminen)
Hampaattoman suun terveydenhuolto (Satakunnan Kansa, Mielipide 22.9.2013)
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 Raportti 68/2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos "Joka kymmenennellä 30 vuotta täyttäneellä suomalaisella ei ole lainkaan omia hampaita." Kappale 8.5 Suunterveys, s. 102.
Eläkeläiset jäävät usein suun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ulkopuolelle (Kaupunkiuutiset / Seniorit)