Allergisia ihoreaktioita akrylaateista - hammasteknikot riskiryhmä

Työperäisiä ihotauteja esiintyy ammattiryhmillä, jotka joutuvat usein tekemisiin esimerkiksi akrylaattien kanssa. Tyypillisimmät esimerkit näistä ammattiryhmistä ovat hammasteknikot, hammaslääkärit, hammashoitajat, kirurgit ja maalarit. Ihotautien esiintyvyys näissä ammattiryhmissä on moninkertainen verrattuna väestöön keskimäärin. Esimerkiksi hammasteknikoilla ihosairauksien esiintyvyys käsissä on kahdeksankertainen muuhun väestöön verrattuna.

Akrylaattien käyttäminen hammaslääketieteessä ja hammastekniikassa on ollut yleistä jo vuosikymmenien ajan. Akrylaattien yleiseen käyttämiseen on liittynyt alusta saakka riski sairastua ihotautiin. Hammaslääkäreiden ja hammasteknikoiden kontaktidermatiitista on julkaistu raportteja 1950-luvulta alkaen. Viimevuosina työperäiset ihotaudit ovat olleet voimakkaan tutkimuksen kohteena, koska ihotaudit ovat lisääntyneet ja ne aiheuttavat suuria kuluja terveydenhuoltojärjestelmälle.

Kontaktidermatiitti on ihotauti, joka vaatii muodostuakseen suoran kontaktin ärsyttävän tai herkistävän aineen kanssa. Kontaktidermatiitti voi olla tyypiltään ärsytysdermatiitti tai allerginen dermatiitti. Ärsytysdermatiitissa iho-oireet muodostuvat aineen kemiallisesta ärsytyksestä ilman elimistön vasta-aineiden osallistumista. Allergisessa kontaktidermatiitissa iho-oireiden muodostumisessa ovat mukana vasta-aineet, jotka yhdessä allergiaa aiheuttavan aineen kanssa vapauttavat elimistön välittäjäaineita. Välittäjäaineet laukaisevat allergiset oireet iholla. Atooppisen ekseeman syntymiseen ei tarvita allergiaa aiheuttavan aineen suoraa kontaktia, vaan aineen esiintyminen esimerkiksi pölynä voi laukaista vasta-ainevälitteiset allergiset oireet.

Tyypillinen hammasprotetiikassa käytettävä akrylaatti, jonka on todettu herkistävän hammasteknikoita on metyylimetakrylaatti (MMA). MMA:han ja siihen sekoitettavaan polymeerijauheeseen on lisätty monia kemikaaleja kuten initiaattoreita, stabiloimisaineita, inhibiittoreita ja ristiinsitomisaineita. MMA-monomeerin lisäksi nämä kemikaalit voivat myös herkistää hammasteknikoita. Taulukoissa 1 ja 2 on lueteltu muita hammaslaboratoriossa käytössä olevia akrylaatteja ja niiden lisäaineita.

Kontaktidermatiitti hammasteknikoilla

Tohtorit Rustmeiyer ja Frosch keräsivät tietoja 1132 saksalaisesta hammasteknikosta, joista 55:llä epäiltiin olevan työperäinen ihotauti. Nämä hammasteknikot valittiin jatkotutkimuksiin, joihin kuuluivat tavanomainen ja laajennettu akrylaattien allergiatesti ns. epikutaanitesti. Epikutaanitestissä tutkittiin lähes 40 eri kemiallisen aineen vaikutusta tutkittavien henkilöiden ihon reagoimiseen. Taudin sijainti iholla ja taudin kliininen ilmentymä selvitettiin kyselytutkimuksella.

Jatkotutkimukseen osallistuneista 64 %:lla oli allerginen kontaktidermatiitti, 24 %:lla ärsytyskontaktideramtiitti ja 7 %:lla atooppinen ekseema. Valtaosan allergioista aiheutti polymeerit: HEMA (hydroksyetyylimetakrylaatti) 33 %, EGDMA (etyleeniglykolidimetakrylaatti) 27 % ja MMA (metyylimetakrylaatti) 16 %. Allergisen kontaktidermatiitin vaikutukset näkyivät useimmin sormenpäissä kun taas ärsytyskontaktidermatiitin vaikutus näkyi useimmin sormien päällä. Yhdeksällä hammasteknikolla oli dermatiittia myös kasvoissa, niskassa ja käsivarsissa.

Tutkimus osoitti ristireaktioita eri allergisoivien aineiden välillä. Ristireaktiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa henkilön herkistyttyä yhdelle aineelle, voi jokin toinen aine aikaansaada allergisen reaktion henkilössä. Voimakas ristireaktio havaittiin HEMA:n ja EGDMA:n välillä, kohtalainen ristireaktio MMA:n ja HEMA:n välillä sekä heikko ristireaktio MMA:n ja BUDMA:n (butaanidiolidimetakrylaatti) välillä. Ristireaktiota aiheuttavilla aineilla on kemiallisessa rakenteessa samanlaisuutta (esim. etyleeniryhmä HEMA:ssa ja EGDMA:ssa), joka voi selittää allergisen ristireaktion syntymisen.

Miten nopeasti kontaktidermatiitti muodostuu?

Tankalainen ihotautien tutkimusryhmä selvittänyt hammasteknikoiden ihotautien syntymisen nopeutta. Heidän tutkimuksensa lähtökohtana oli tutkimusryhmä, joka koostui opintojaan aloittavista hammasteknikko-opiskelijoista. Tässä ryhmässä käsien ihoongelmien esiintyvyys ei poikennut väestön keskimääräisestä tasosta. Tutkimusryhmää seurattiin säännöllisesti, jotta havaitaan milloin hammasteknikko-opiskelijoiden iho-ongelmien määrä ylittää väestön keskimääräisen tason. Jo kahdeksan kuukauden kuluttua hammasteknikko-opiskelijoilla esiintyi 23 % enemmän iho-ongelmia käsissä kuin väestössä keskimäärin. Nämä tulokset osoittavat, että hammasteknikko-opiskelijoiden käsien iho-ongelmat saavuttavat nopeasti saman esiintyvyyden tason kuin mikä on työelämässä olevilla hammasteknikoilla.

Mitä tehtävissä?

Ainoa tehokas suojautumistapa työperäisiä ihotauteja vastaan on välttää ärsyttävien ja herkistävien aineiden suoraa kontaktia ihon kanssa. Hyvien suojakäsineiden ja suojavoiteiden käyttämisellä voidaan estää jonkin verran allergiaa aiheuttavien aineiden vaikutusta. Lateksikumista tai polyetyleenistä valmistetut suojakäsineet läpäisevät akrylaattimonomeerit jo muutamassa minuutissa. Lateksi lisäksi on voimakkaasti herkistävä aine ja pelkästään se aiheuttaa usein iho-oireita. Suojakäsinemateriaali, jota akrylaattimonomeerit eivät läpäise muutaman tunninkaan aikana on etyleenivinyylialkoholin kopolymeeri, joka on laminoitu polyetyleeniin.

Useimmat hammasteknikot suhtautuvat valitettavasti välinpitämättömästi riskiin herkistyä ammatissa käytettäville polymeereille, toteavat tohtorit Rustmeyer ja Frosch. 36 % heidän tutkimuksessa olleista hammasteknikoista, joilla oli allerginen kontaktidermatiitti joutui vaihtamaan ammattia. 12 % selvisi ongelmasta vaihtamalla työtapoja ja 31 % selvisi ongelmasta käyttämällä suojakäsineitä. Ärsytyskontaktidermatiitti aiheutti suunnilleen yhtä paljon ammatin vaihdoksia kuin allerginen kontaktidermatiitti.

Allergisella ristireaktiolla on merkitystä hammasteknikon työn kannalta. Mikäli hammasteknikko on herkistynyt esimerkiksi MMA:lle levyproteesien valmistuksessa, voi hän saada allergisen ihoreaktion yhdisteistä, joita voi olla esimerkiksi valokovetteisessa fasadi-/inlay-materiaalissa tai jostakin muusta akrylaatista tai sen sisältämästä aineesta (taulukot 1 ja 2). Tätä taustaa vasten on erityisen tärkeää, että hammasteknikot suojautuvat kaikkia potentiaalisia allergiaa aiheuttavia aineita vastaan. Hammasteknisen alan koulutuksessa on otettava vakavasti huomioon, että ammatissa käytetään voimakkaasti herkistäviä aineita. Koulutuksen alussa opitut oikeat työskentelytavat herkistävien aineiden käsittelyssä ovat paras suoja estää kontaktidermatiitin syntyminen.

• Fisher AA, Woodside NY. Allergic sensitization of the skin and oral mucosa to acrylic denture materials. J Am Med Assoc 1954;156:238-242.
• Estlander T, Rajaniemi R, Jolanki R. Hand dermatitis in dental technicians. Contact Dermatitis 1984;10:201-205.
• Rajaniemi R, Tola S. Subjective symptoms among dental technicians exposed to the monomer methyl methacrylate. Scand J Work Environ Health 1985;11:281-286.
• Kanerva L, Estlander T, Jolanki R, Tarvainen K. Occupational allergic contact dermatitis caused by exposure to acrylates during work with dental prostheses. Contact Dermatitis 1993;28:268-275.
• Murer AJL, Poulsen OM, Roed-Petersen J, Tuchsen F. Skin problems among Danish dental technicians. Contact Dermatitis 1995;33:42-47.
• Murer AJL, Poulsen OM, Tuchsen F, Roed-Petersen J. Rapid increase in skin problems among dental technician trainees working with acrylates. Contact Dermatitis 1995;33:106-111.
• Rustemeyer T, Frosch PJ. Occupational skin diseases in dental laboratory technicians. Contact Dermatitis 1996;34:125-133.