Haku (Huom! tämä hakukone ei hae Pdf -tiedostoista)

Tästä Hammasteknikkomestareiden kotisivuille

 

Hammasteknikkomestarit ry on yhdistys, joka on maamme hammasteknikkomestareiden yhteenliittymä. Tarkoituksena on yksinomaan edistää hammasteknikkoammattitaidon ja –hengen kehitystä, opastaa jäseniään, sekä yhteistä etua valvoen, kulloinkin tehtävällä erillisellä päätöksellä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimeenpanee esitelmätilaisuuksia ja kokouksia. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole käsitellä hinta- ja palkka-asioita, eikä harjoittaa taloudellista toimintaa. Hammasteknikkomestareiden jäsenmäärä on 44. Tämän hetkinen tärkein meneillään oleva tehtävä on mestaritutkinnon järjestäminen yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.


Hallitus:

Puheenjohtaja: Hemmo Kurunmäki Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 0500 163562

Varapuheenjohtaja: Hannu Leppäkorpi Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 0400 622016

Sihteeri: Matti Taiminen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 050 65221

Taloudenhoitaja: Hanna Ahonen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 0400 645170

Koulutusvastaava: Mikko Kääriäinen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 0400 666722


Valokuvat: Anders Blom, mestarityö vuodelta 1967 /

Kuvasuunnittelu- & Agentuuritoimisto Keksi 

 

 Miksi kouluttaudutaan hammasteknikkomestariksi?

Osa ammatissa työskentelevistä haluaa kehittää ammattitaitoaan niin tiedollisesti että taidollisesti sekä osoittamaan sen myös asiakkailleen ja ympäristölleen. Ansaittu mestarinkirja on hyvä osoitus itsensä kehittämisestä ammatissaan. Mestari ja käsityöneuvos Lars Nordberg totesi: ”Tutkintoa suorittava joutuu asettamaan työtaitonsa ja tietonsa tarkastusmestarien arvostelun kohteeksi, joka on jo osoitus pätevyydestä ja itseluottamuksesta sekä pyrkimyksestä kehittyä ammatissa.

 

 

 

 

 Käsityömestareiden historiaa

1600-luvulla ammattikuntalaitos Saksasta Suomeen

Suomeen ensimmäinen käsityöammattikunta syntyi Turkuun 1620. Ammattikuntalaitos oli kukoistanut Englannissa, Ranskassa ja Saksassa jo 1300-1400 luvuilla. Sieltä kisälli- ja mestarijärjestelmä siirtyi Hansakauppiaiden mukana Baltiaan ja Ruotsi-Suomeen. Turusta muutti uuteen nopeasti kasvavaan Helsinkiin alansa monia taitavia itsenäisiä mestareita ja heidän kisällejään. Heillä oli yksinoikeus määrätyllä alueella valmistaa ja myydä käsityötuotteitaan. Kukin ammattikuntalaitos ajoi omien jäsentensä etuja, myös taloudellisia. Ostajien etuja vaalittiin, sillä tuotteiden piti olla hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia.


Oppipojasta mestariksi

Jo 14-15 vuoden ikäisenä nuori saattoi päästä oppipojaksi kisällin ja mestarin valvomaan ja ohjaamaan työhön. Kehittyminen oppipojasta kisälliksi kesti yleensä 3-5 vuotta. Tämän jälkeen jatkettiin kisällinä vuoden saman mestarin alaisena. Sitten alkoi oppi kisällistä mestariksi. Sitä kesti pari vuotta. Vasta mestarina saattoi perustaa oman muista riippumattoman käsityöyrityksen. Ehkä tästä juontaa juurensa Saksassa vallinnut käytäntö, että hammaslaboratorion saa perustaa vain hammasteknikkomestari. Tällä on varmistettu kyllin hyvä ammattitaito uudessakin yrityksessä.


Keisarin ajasta nykypäivään

Ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa 1868 Venäjän keisarin uudella asetuksella, jolla määrättiin kaupan ja elinkeinon harjoittamisesta. Sen mukaan ”Kauppiasten, vapriikin pitäjäin ja hantvärkkareiden tuli kussakin kaupungissa perustaa yhdistyksiä, joiden tehtävänä oli mm. ulosantaa kisällintodistuksia ja mestarikirjoja”. Ajan kuluessa tämä tehtävä on siirtynyt vuosikymmeniksi Pienteollisuuden Keskusliitolle ja viimeksi 1996 Suomen Yrittäjien jäsenjärjestön Mestarikiltaneuvostolle.

 

 

 

Järjestötoimintaa

Hammasteknikkomestarit ry. on perustettu vuonna 1962. Siihen voi liittyä suoritettuaan mestaritutkinnon. Järjestö on valtakunnallinen. 
Mestarikiltoja on perustettu suurimpiin kaupunkeihin. Ne ovat eri alojen mestareiden ja kisällien yhteenliittymiä, jotka ajavat paikallisesti käsityöyrittäjiensä etua. Mestarikiltojen valtakunnallinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö on mestarikiltaneuvosto, joka on Suomen Yrittäjien jäsenjärjestö. Yhdistykseen voi paikallisesti liittyä sääntöjen mukaan jäseneksi henkilö, joka on suorittanut erikoisammattitutkinnon (mestarintutkinto) tai ammattitutkinnon (kisällintutkinto). Jokainen hammasteknikko on suorittanut ammattitutkinnon ja voi anoa kisällikirjaa Suomen Yrittäjien Mestarikillalta. Se tulee kuitenkin hankkia ennen mestarinkirjan myöntämistä. 

 

Mestarit hammastekniikassa

Hammasteknikkojen keskuudessa oli syntynyt tarve kohottaa ammattitaitoa ja saada lisää arvostusta etenkin hammaslääkärikunnalta. He päättivät perustaa mestarikoulutuksen ja tutkinnon. Perustamisessa oli mukana mm. Hammasteknikkokoulun ensimmäinen opettaja Anders Blom, joka oli saanut hammasteknikonkoulutuksensa Tukholmassa.


Vuonna 1962 valmistuivat ensimmäiset hammasteknikkomestarit.  20 vuoden ajan jokainen kokelas teki yksilöllisen näytetyönsä sillä osa-alueella, jolla katsoi omaksuvansa parhaat taidot. 1976 valmistuneet mestarit joutuivat lisäksi suorittamaan liiketaloudelliset peruskurssit kauppaoppilaitoksissa, sekä tenttimään yrityslainsäädännön. 1982 alkaen viikon mittainen työkokeen  sisältö vaihteli eri kerroilla, mutta oli jokaisella yrityskerralla kaikille  keskenään sama.


1982 alkoi uusi valmentava teoriajakso, joka oli jaettu kahdeksaan osaan. Ensimmäisiin luentoihin osallistui 48 halukasta hammasteknikkoa, mutta matkan varrella lukumäärä väheni ja viisipäiväiseen työkokeeseen osallistui 12 kirjallisen kokeen läpäissyttä kisälliä. Heistä selvitti puolet työkokeen. Näille kuudelle kokelaalle myönnettiin mestarinkirjat asiaan kuuluvin, arvokkain menoin Kulosaaren Kasinolla. Vuonna 1985 oli jo 50 mestaria suorittanut kokeen hyväksytysti.


1992 työkokeen läpäisi 4 uutta kisälliä. He olivat läpikäyneet jatkolinjan, johon kuului 390 tuntia teorialuentoja. He olivat ennen työkoetta tehneet valvotut työt erikoistuvien hammaslääkärien kanssa. Heille luovutettiin mestarinkirjat ylioltermannin, kiltamestarin ja ammattikunnan vanhimman toimesta keskiaikaisessa Hämeen Linnassa. Samalla vietettiin Hammasteknikkomestarit ry:n 30-vuotisjuhla runsaan juhlayleisön kanssa. 1993 mestareiden lukumäärä oli 71.


Keskiasteen koulu-uudistus aiheutti ongelmia hammasteknikkomestareille.  Ammattikorkeakoulujärjestelmä lopetti uusien mestarien koulutuksen, koska se ei tunnistanut mestariajatusta omakseen. Ammattikorkeakoulussa ei ole erikoisammattitutkintokäsitettä. Koulu- ja opistoasteessa se oli mahdollista ja rahoitus saatiin samalla hoidettua oppilaitoksen avulla.

 

 

 

Hammasteknikkomestarien toimintaa

Koulutus

Mestarikunta on ollut useasti merkittävässä osassa järjestettäessä Hammastekniikkapäiviä Hammaslääketiedepäivien yhteydessä. Omiin syyskokouksiinsa mestarit ovat kutsuneet merkittäviä kotimaisia ja ulkomaisia luennoitsijoita 1962 alkaen. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n luentotilaisuuksiin hammasteknikkomestarit ovat osallistuneet luennoitsijoina.
Kliiniseen hammashoitoon erikoistuvien hammaslääkärien koulutuksessa mestarit ovat antaneet arvokasta tietoa luennoimalla laboratoriotekniikasta.

 

Vuoden hammasteknikko

Vuodesta 1987 mestarit ovat yhdessä Hammasteknikoiden koulutustoimikunnan kanssa valinneet vuoden hammasteknikon. Sen ovat saaneet esim. Matti Savolainen, Lars Nordberg ja Kari Syrjänen.

 

Stipendirahasto

Vuosittain ammattikorkeakoulun parhain arvosanoin valmistuvalle hammasteknikolle on jaettu kannustusstipendi.
1985 alkaen on voinut anoa apurahaa hammastekniseen tutkimustyöhön. Sitä voidaan hakea ilman erillistä hakuaikaa. Mestareiden hallitus päättää kulloinkin mahdollisesta apurahan myöntämisestä. Apurahan on saanut esim. Pekka Vallittu kuituvahvikkeiden tutkimustyöhön.

 

Edustus

Opetushallitus on monesti pyytänyt mestareilta lausuntoja hammasteknikoiden ja –laboranttien koulutusmääristä ja koulutuksesta yleensä. Hammaslääkäreiden koulutustoimikuntaan on pidetty henkilötasolla hyvät suhteet. Mestarit ovat voineet useasti osallistua heidän koulutustapahtumiinsa. Useat mestarit ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa mestarikilloissa.

 

 

 

Uuden mestarikurssin teoria / työkokeen järjestäminen


Mestarikokeeseen voi osallistua harjoitettuaan hammaslaboratoriossa hammasteknikon ammattia 3 vuotta. Mestarikoe on kaksiosainen. Tämä  uusimuotoinen hammasteknikon erityispätevyys poikkeaa aiemmasta mestarikokeesta merkittävästi, sillä nykyiset työelämän vaatimukset edellyttävät jonkin osa-alueen mahdollisimman hyvää osaamista. Toisin sanoen jokainen on erikoistunut laboratoriossa vaikka täyskeraamisiin kruunuihin ja siltoihin, toinen implanttirunkoihin ja implanttikiskoihin tai oikomislaitteisiin. Tämä edellyttää, että näyttötyö tehdään omimmalta osaamisalueelta. Toki kokelaalla pitää olla muiltakin osa-alueilta keskimääräistä paremmat valmiudet tullakseen mestariksi. Kisällin tulee hankkia teoriatietonsa kotimaisilta ja/tai ulkomaisilta kursseilta ja luentopäiviltä. Hän  suunnittelee itse käytävät kurssinsa, jotka tarkastusmestarit harkintansa mukaan hyväksyy. Kurssit ja luennot pisteytetään vaatimustason mukaan. Viimeaikoina jo käydyistä kursseista voi saada myös pisteitä, mutta ne  eivät saa olla useita vuosia vanhoja. Mitä kauemmin kursseista on, sitä vähemmän niitä huomioidaan. On tarkoituksenmukaista, että kokelas hankkii alemme uusinta tietoa ja taitoa. Valmentavassa osuudessa kisälli tekee protetiikkaan erikoistuvan tai perehtyneen hammaslääkärin kanssa vaativan potilastyön,  jonka hän valmistuksen hän dokumentoi tarkasti.


Arvosteltavan näyttötyönsä hän tekee myös protetiikkaan erikoistuvan tai perehtyeen hammaslääkärin kanssa tai ilman hammaslääkäriä erillisenä fantom-työnä, joka ei tule suuhun. Kokelas  hyväksyttää näyttötyönsä suunnitelman tarkastusmestareille ja dokumentoi tarkasti toteutusvaiheen, jolloin hänellä  nimetty ohjaava/valvova mestari tarkastamamassa eri laboratoriovaiheita. Kokelas voi tulla esittelemään myöhemmin valmiin koetyönsä  Hammastekniikkapäivillä tai tehdä siitä artikkelin Hammasteknikkolehteen.


Ajallisesti koko koulutus työnäyttöineen saattaa kestää 1-2 vuotta. Ajallisesti voi mennä pitempikin aika riippuen kokelaan omista valinnoista. Tutkinto on kuitenkin suoritettava 5 vuoden kuluessa.

 

Mestareiden eettiset ohjeet

Mestarikirjan saaneena lupaan

 

- kunnioittaa mestari- ja kisälliperinteitä

- tehdä osuuteni mestareiden arvostuksen ylläpitämiseksi

- kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoani

- arvostaa myös muiden ammattien osaajia

- säilyttää luottamukselliset suhteet asiakkaaseen

- antaa asiakkaalle vain laadukkaita töitä ja palveluja

- hinnoitella työ ja palvelut kohtuullisesti

- ottaa huomioon työn tekemisessä sekä raaka- ja tarveaineiden käyttämisessä ympäristön asettamat vaatimukset

- huolehtia omalta osaltani ammattitaidon siirtymisestä seuraaville sukupolville

- noudattaa lakeja ja asetuksia sekä muutoin hyviä tapoja

 

Haluatko mestariksi?