SHtS ry:n syyskokous ja syysluentopäivät

Suomen Hammasteknikkoseura ry:n syyskokous 1995 järjestettiin Espoossa Orionin toimintakeskuksen auditoriossa Syysluentopäivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 58 jäsentä. Kokous päätti pitää jäsenmaksun entisellä tasolla eli 150,- / jäsen. Uutuutena päätettiin alhaisempi jäsenmaksu eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille. Näihin ryhmiin kuuluvien jäsenmaksu on ensi vuonna 50,-.

Hallituksessa tapahtui henkilövaihdoksia kun Heikki Veinola ja Juha Nevalainen erosivat omasta tahdostaan. Heidän tilalleen valittiin kaksivuotiskausiksi Petri Anttila ja Anssi Soininen. Hallituksessa jatkavat puheenjohtajana Hemmo Kurunmäki, sihteerinä Ilkka Tuominen ja jäsenenä Arja Yliannala.

Syysluentopäivien ensimmäisen päivän antia oli lisäksi Strauman Oy:n Anne Alatalon luento peittoproteesista implanttimenetelmää apuna käyttäen ja Juha Wichmanin esitys Laatuprojektista.

Syysluentopäivien toinen päivä järjestettiin Hgin IV THOL:in hammasteknisen opetuksen tiloissa Herttoniemessä. Luentoja kuunteli noin 80 henkilöä. Ohessa on kolmen päivillä kuullun luennon lyhennelmät.

SHtS ry haluaa kiittää Oriola Oy Hammasvälinettä ja sen henkilökuntaa sekä kaikkia näyteilleasettajia, luennoitsijoita ja osallistujia sekä tietenkin koulutustoimikuntaansa onnistuneista syysluentopäivistä.

Laser- hitsaus hammastekniikassa

Lyhennelmä Olavi Karusuon luennosta

Tämänpäivän modernissa hammastekniikassa on mahdollista käyttää kaikkien suussa käytettävien metallien yhteenliittämisessä lasertekniikkaa. Laserhitsauksessa käytetään hyväksi pienikokoista "lasertykkiä", jonka muodostaa Yttrium-Aluminium-Granat tanko, joka on seostettu Neodymin kanssa (Nd:YAG). Tämä lasertanko tuottaa infrapunavaloa, jonka aallonpituus on 1,06 mm.

"Lasertykillä" voidaan varmasti ja nopeasti liittää toisiinsa kaikki suussakäytettävät metallit. Voidaan esimerkiksi hitsata jopa 5 mm paksut kappaleet toisiinsa. Laserlaitteissa on tehon- ja impulssinpituuden säädöt, joista valitaan materiaalista ja materiaalin paksuuksista riippuen oikeat arvot.

Dentallaserissa hitsaus tapahtuu vapaassa tilassa ja oikean hitsauspaikan löytämiseksi käytetään korkealaatusta riitävästi suurentavaa optiikkaa. Hitsauksessa käytetään Argon suojakaasua, jonka puhtausaste on vähintään 4,6. Suojakaasun käyttö on erittäin tärkeää etenkin titaanihitsauksessa estämään hitsattavien pintojen oksidoituminen.

Laserhitsauksessa on riittävä jähdytys tärkeää. Markkinoilla on sekä sisäisellä että ulkoisella jäähdytyksellä varustettuja laitteita. Samoin sekä sisäisellä että ulkoisella imurilla varustettuja laitteita on saatavilla.

Laserhitsauksen etuja ovat mm. nopeus, tarkkuus, sauman homogeenisuus, mahdollisuus hitsata eri seoksia toisiinsa, materiaalinsäästö (juotosmassa, juotteet ja juotospastat), mahdollisuus hitsata posliinin tai muoviosien välittömässä läheisyydessä osien vahingoittumatta.

Lisätietoja laserhitsauksesta: Dentalagent Oy, puh: 90-684 9855.

Täyskeraamiset kruunut ja sillat

Lyhennelmä HTM Mikko Kääriäisen luennosta

Keramiaa on käytetty hyväksi hammasteknisissä töissä jo hyvin kauan. Keramia soveltuu hyvin suun olosuhteisiin. Sen etuja ovat mm. kudosystävällisyys ja esteettisyys. Keramia läpäisee valon ohella myös röntgensäteitä ja on hyvin kulutusta kestävää. Keraaminen rakenne ei ime itseensä suun nesteitä, eikä aiheuta allergiaa. Haittapuolina ovat lähinnä heikko taivutuslujuus ja pintakovuus.

Aikaisemmin keramiaa käytettiin lähinnä irtoproteesien posliinihampaissa sekä valmistettaessa posliinikuorikoita. Muita proteettisia töitä ei keramiasta juurikaan pystytty tekemään. Koska keramian hyviä esteettisiä ominaisuuksia haluttiin hyödyntää myös laajemmin, oli sekä rakenteita että materiaalia pyrittävä vahvistamaan eri menetelmin.

Metallikeramia yleistyi Suomessa 1970-luvun lopulla. Metalli toi mukanaan keramialle laajemman käyttöalueen kruunu- ja siltaprotetiikassa. Samalla kuitenkin menetettiin osa keramian esteettisistä ominaisuuksista. Tarve kehittää täyskeraamisiin rakenteisiin soveltuvia uusia materiaaleja ja tekniikoita säilyi edelleen.

Keramian rakennetta voidaan vahvistaa lähinnä kahdella tavalla. Lisäämällä massan joukkoon lujempia partikkeleita tai tekemällä runko jostain lujemmasta materiaalista. Koska keramiaa lujittavat aineet ovat useimmiten opaakkisempia tai muuten vähemmän esteettisiä, joudutaan estetiikan ja lujuuden suhteen aina tekemään kompromisseja. Toisaalta myös uudet kiinnitystekniikat tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia. On mahdollista liimata hyvinkin ohuita keraamisia kerroksia hampaan pintaan, jolloin alla oleva hammaskudos muodostaa rakennetta vahvistavan rungon. Rakenne voi olla myös hammasta vahvistava, esim. inlay vahvistaa osaltaan myös jäännöshammasta sitoen jäljellä olevat kuspit toisiinsa.

Täyskeraamisina voidaan valmistaa mm. seuraavia rakenteita: laminaatit, kulmat, inlayt, onlayt, kuorikot/kruunut sekä sillat. Lisäksi kevytsillat ja sisäpilarit voivat tietyissä tilanteissa tulla kysymykseen. Edellä mainittuja rakenteita voidaan tehdä myös implanttien päälle.

Yleisimmin käytössä olevat tekniikat

• Poltettu posliini.
  Pt-foliotekniikalla tai polttomassalla: kuorikot, laminaatit, kulmat, inlayt/onlayt.
• Lasikeramia.
  Dicor ja Dicor Plus: laminaatit, inlayt/onlayt kruunut.
• Prässättävä posliini.
  Empress: laminaatit, inlayt/onlayt, kruunut.
• Korkeapolttoiset runkomassat.
  Duceram LFC/Duceram MC, Hi-Ceram: inlayt/onlayt, laminaatit, kruunut. In-Ceram Spinell: inlayt/onlayt, kruunut. In-Ceram Aluminia: kruunut, sillat. In-Ceram Zirconia: pitkät sillat, taka-alueen sillat.
• Jyrsityt rakenteet.
  Cerec: inlayt/onlayt. Celay: inlayt/onlayt, laminaatit, kruunut, sillat.
• Valmiit aihiot.
  Brånemark Cera-One: yksittäiset kruunut Brånemark implantin varaan.

Edelläoleva luettelo osoittaa sen, että on monia mahdollisuuksia valmistaa kokokeraamisia rakenteita. Mikään yksittäinen tekniikka ei kuitenkaan yksin pysty täysin kattamaan koko töiden kirjoa, vaan kunkin tapauksen kohdalla on tarkoin harkittava, mitä työ vaatii ja mikä tekniikka siihen parhaiten soveltuu.

Kokokeraamisten töiden vaatimuksista

Onnistunut työ alkaa aina suunnittelusta. On tarkoin arvioitava kulloisenkin tapauksen olosuhteet ja vaatimukset. Täyskeraamisista materiaaleista ei pidä tehdä kaikkea. On turhaa yrittää tehdä keraamista siltaa paikkaan, missä edes metalli ei kestä.

Myös hammaslääkäreiden tulisi tuntea tarkoin eri materiaalien ja tekniikoiden ominaisuudet, käyttöalueet ja kunkin tekniikan erityisvaatimukset. Hiontoihin ja jäljennöksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keramia ei kestä, ellei sille ole hiottu kauttaaltaan riittävästi tilaa. Luonnollisesti myös kipsimalleilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja niistä tulee pitää hyvää huolta koko työn ajan. Mikäli jäljennös ei ole tarkka tai jos kipsimallista on lohjennut palanen, voi reuna murtua erittäin herkästi kruunun jäädessä keikkumaan epätarkan kohdan varaan.

Miltä tulevaisuus näyttää

Tällä hetkellä näyttää siltä, että eri valmistajat pysyvät valitsemassaan tekniikassa ja pyrkivät edelleen parantamaan tuotteittensa hyviä ominaisuuksia. Parannukset ovat koskeneet lähinnä estetiikkaa. Markkinoille on tullut uusia värisävyjä, läpikuultavampia materiaaleja, korjausmassoja jne. Perustekniikat ovat pysyneet entisellään. Jos ja kun Vita tuo markkinoille In-Ceram Zirconian, voidaan täyskeraamisia siltoja valmistaa kaikkialle hampaistoon. On myös esitetty ajatus siitä, että eri läpikuultavuuden omaavia materiaaleja voitaisiin yhdistää samaan työhön. Tällöin voitaisiin saada lujuutta sinne, missä sitä tarvitaan ja läpikuultavuutta voisi lisätä sinne, missä vaaditaan korkeampaa estetiikkaa.

Uskon että merkittävä osa hammaskeramiasta tulevaisuudessa toteutetaan erityyppisillä kokokeraamisilla materiaaleilla. Ovatko tekniikat näitä jo käytössä olevia vai saammeko ehkä piankin uusia, vieläkin kiehtovampia materiaaleja - aika näyttää!

Hygienia EHT-vastaanotolla

Lyhennelmä Sho Tuija Röngän luennosta

Erikoishammasteknikkojen kliininen potilastyöskentely asettaa heidän toiminnalleen erilaisia hygieniavaatimuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen osioon. 1. Aseptiikka, johon kuuluu käytettyjen instrumenttien ja välineiden sekä työskentelytasojen puhdistaminen steriloinnin ja desinfioinnin avulla. 2. Hygienia, joka sisältää yleisen henkilöhygienian ja erityisesti käsihygienian. 3. Yleinen vastaanottotilojen puhtaus, siivous, jätteet yms.

Tartuntojen suhteen turvallisen potilastyöskentelyn onnistuminen vaatii aina vakavaa ja asiallista suhtautumista omaan työskentelyyn. Oikeat työskentelytavat ja tartuntariskien tiedostaminen auttaa erikoishammasteknikkoja välttämään ne riskit, joita potilastyöskentely tartuntojen suhteen tuo mukanaan. Oikealla suhtautumisella ja oikealla toiminnalla voidaan luoda turvalliset puitteet työskentelylle.

Aseptinen työskentely mahdollistuu jos työ voidaan suunnitella etukäteen niillä valmisteluilla kuin se kulloinkin on mahdollista. Tarveaineiden, välineiden ja muiden tarvikkeiden varaaminen etukäteen työtilaan vähentää turhaa liikkumista työtilojen ulkopuolelle. Riittävän ajan varaaminen, työn suunnittelu etukäteen ja valaistuksen järjestäminen hyvin ovat myös merkittäviä tekijöitä tartunnan estämisessä.

Henkilöhygienia

Kliinisessä työskentelyssä henkilöhygienialla on erittäin suuri merkitys. Tutkimusten mukaan tartunnat tapahtuvat tavallisimmin käsien kautta. Tartuntojen estämiseksi voidaan potilastyöskentelyssä käyttää tehdaspuhtaita kertakäyttöisiä / potilaskohtaisia käsineitä. Myös käsineiden käytössä tulee toimia aseptisesti oikein mahdollisen kosketustartunnan estämiseksi.

Perusajatuksena on käsien huolellinen pesu ennen ja jälkeen potilaan hoitamisen. Huomioitavaa on tietenkin hoitavan henkilön omien käsien terveys ja asianmukainen hoito.

Yleinen puhtaus työskentelytiloissa

Lähityöskentelytasot ja käytössä olleet välineet käsitellään asianmukaisesti. Tasojen ja lähityöpintojen desinfiointi tapahtuu desinfiointiaineella ja kertakäyttöisillä pyyhkeillä. Puhdistusta voidaan helpottaa pitämällä lähityötasot vapaana tarpeettomasta tavarasta. Jätteiden käsittely ja hävitys asianmukaisella tavalla on myös vastaanoton hygienisyyteen liittyvä asia.

Erikoishammasteknikoiden kuten muidenkin terveydenhuoltohenkilöiden tulee potilasta hoitaessaan huomioida mahdollinen tartuntavaara. Potilas voi tietämättäänkin olla tartutuvan taudin kantaja. Epäselvissä tapauksissa potilas kannattaa lähettää lääkärin vastaanotolle tarvittavaa lisäselvitystä ja/tai tutkimusta varten. Infektiotartuntatapauksissa toimitaan erillisten (esim. STAKES) ohjeiden mukaan.

Tartunnaneston pääperiaatteet erikoishammasteknikkojen työskentelyssä ovat hyvä käsihygienia, steriloidut välineet, veren ja syljen leviämisen estäminen ja tarvittava suojaus.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) on asiantuntijaryhmän toimesta laatinut suosituksen hammaslääkärin vastaanoton hygieniakäytännöistä. Kyseistä ohjeistusta voidaan soveltuvin osin käyttää myös erikoishammasteknikkojen vastaanottojen hygieniasuunnitelmassa.

Korkea hygieniataso erikoishammasteknikkojen työskentelyssä luo asiakastyytyväisyyttä ja on huomattava askel kohti laadukasta palvelua.